Jo riittää, minä sanon!

Till tet häär slyyttet po engelska:

sinsiörli ap joors: V-P.K.

On olemassa inseminaatio klinikoilla, tai koti-inseminaatio. Jälkimmäisessä tapauksessa luovuttajan rooli vaihtelee isästä pelkkään luovuttajaan.

menneinä vuosikymmeninä saatettiin ajatella, että kaikki vaan samaan kasaan “suomalaisia” kaikki, “Yksi kansa”, tämä ei kuitenkaan oikein istu tämän päivän Eurooppalaiseen yhteiskuntaan, jonka ainoa poliittisesti korrekti muoto perustuu etniseen pluralismiin, ja sen tunnustamiseen.

Kaikilla vähemmistöillä ja miksei enemmistöllä on oikeus erillisidentiteettiin objektiivisen kriteerin täyttyessä (kieli, sukuside, etc).

Mitä tulee ruotsinkielisten palveluiden toteuttamiseen. Hyvä lähtökohta on se, ettei minkään vähemmistön perusoikeuksia voi alkaa heikentää Euroopassa. Sitähän et tosin ehdottanutkaan.

Pakko/hyöty-ruotsilla on heikko yhteys suomenruotsalaisten perusoikeksiin (kielelliset oikeudet) ja oikeisturvaan, jo siitä siitä syystä, että suomalaiset hallitsevat ruotsia erittäin huonosti. Miten voidaan vaatia enää ruotsinkielen taitoa enemmistöltä, kun maan pääministeri, professorin poikakaan sitä ei osaa.

Joka, tapauksessa pakko-hyöty-ruotsilla on pieni merkitys suomenruotsalaisten perusoikeuksiin, voidaan olettaa, että on suomalaisia, jotka kykenee palvelemaan ruotsiksi kielilain edelyttämämissä laitoksissa (verovirasto, käräjäoikeuspalvelut, ulosottokaaret, etc) mutta tämän voi helposti kompensoida keskittämällä ruotsinkielen palvelut omiin yksiköihin, joskin en yhtään ihmettelisi, ettei suomalaiset olisi silloinkaan tyytyväisiä “eliitti osastojen” takia.

No, nythän kaikki ruotsinkieliset koulutuspalvelut ovat jo automaattisesti keskitetty, lisäksi Helsingissä suunnitellaan, että suomenruotsalaisten terveyskeskuspalvelut keskitetään kaikki kaupungin kolmeen terveyskeskukseen, mikä on järkevää. Ei kannata yrittää pitää yllä heikkoa ruotsinkielen tasoa kaikissa terveyskeskuksissa, vaan keskittää ruotsinkielen taitoiset työntekijät omiin yksiköihin ja ohjata ruotsinkieliset asiakkaat näihin yksiköihin, ja pitää kiitettevä ruotsinkielen palveluvalmius näissä yksiköissä. Pidän käsitystä siitä, että kaikkien suomalaisten tulisi osata ruotsia, täysin arkaaisena. Keskittämällä palvelut, ei suomalaisten ruotsinkielen taidosta tarvitsisi enää välittää.

Joten, fennomaanien idea siitä, ettää “hurrien pitäisi palvella itseään” on itseasiassa loistava. Nythän monien kaksikielisten kuntien suomenruotsalaisten työntekijöiden työpäivästä 90% menee suomenkielisten asioiden hoitoon. Ja sitten HBLssä saadaan lukea mikä on lopputulos. Eihän tässä ole mitäään järkeä.

Siksi kannatan seuraavanlaista termistöä:
Suomalainen (finne) = henkilö, jonka äidinkieli on suomi ja jonka kulttuuriperintö on suomalainen. Adjektiivi ruotsiksi finsk.
Ruotsalainen (svensk) = ruotsi äidinkieli ja ruotsalainen kulttuuriperintö. Adjektiivi svensk.
Suomenmaalainen (finländare) = henkilö, joka kotoisin Suomesta riippumatta etnisestä taustasta. Adjektiivi finländare, ei missään tapauksessa finsk. Vastakohtana ulkomaalainen.
Kantasuomenmaalainen (stamfinländare) = henkilö, jonka suku on asunut koko ajan itsenäisessä Suomessa, esim tataarit, saamelaiset, juutalaiset, suomalaiset, ruotsalaiset jne.
Uussuomenmaalainen = maahanmuuttaja, jolle myönnetty kansalaisuus. Näistä tulee uussuomalaisia ja uussuomenruotsalaisia ajan myötä riippuen siitä, minkä kulttuurialueen he valitsevat. Esim. närpiöläiset bosnialaisperäiset tomaatinpoimijat olisivat uussuomenruotsalaisia, koska heillä lienee virallinen kieli ruotsi.

Mitä tulee historiaan, menneet ovat menneitä. Emmehän me etniset suomalaiset kovin pahalla muistele Fröikan rodullisia itäruotsalaisuustempauksia, koskapa emme ole pistäneet teitä roikkumaan puhelinpylväisiin vaan teillä on ollut koko itsenäisyyden ajan samat mahdollisuudet kuin meilläkin. Kuriositeettina mainitsen, että erään lukemani sotilasperinnekirjan mukaan Mannerheimia pidettiin joillakin tahoilla “ruotsalaisena ryssänä” .

Tämä oli siitä jännä aihe, että itse ruotsinkielisten palveluiden toteutuksista ei juuri tullut kannanottoja.