Nuori: Huolehdi palkastasi, sinulla on siihen oikeus

Kohta alkaa taas kuumeinen kesätyöpaikkojen haku. Nuoret menevät kesätöihin saadakseen rahaa elämiseensä. Valitettavasti monet työnantajat käyttävät rahan tarpeessa olevia nuoria ja muitakin ihmisiä härskisti hyväkseen. Tätä käytäntöä esiintyy varsinkin puhelinmyyntialalla.

Itse sain kesätyöstäni eräässä puhelinmyyntifirmassa kahdelta viikolta palkkaa noin 160 euroa. Tämä oli liian vähän, kun laskujeni mukaan minun olisi tullut myyntini perusteella saada noin 220 euroa. Perusteeksi minulle vastattiin, että leikkauksen perusteena oli peruutukset ja sopimuksessa ollut “harjoittelijan palkka”.  Tätä harjoittelijan palkan määräytymistä ei kuitenkaan oltu määritelty työsopimuksessa.

Onneksi olin kuitenkin liittynyt liittoon. Sain liitosta ilmaista lakineuvontaa. Lakimies oli sitä mieltä, että palkkani oli kohtuuttoman pieni ja sopimus muutenkin sekava ja vaikeasti tulkittava. Lakimies laittoi perintäkirjeen firmaan, ja seuraavalla viikolla tulikin palkkalaskelma puuttuvasta palkasta.

Haluan muistuttaa kaikille nuorille, ja miksen muillekin kesätyöntekijöille: Huolehdi oikeuksistasi. Kaikenlainen vedättäminen jatkuu, jos sen antaa jatkua. Jos menet työhön vaikkapa puhelinmyyntifirmaan, muista seuraavat asiat:

1. Liity liittoon. Liiton jäsenenä saat usein mahdollisuuden lakineuvontaan. Opiskelijajäsenyys on halvempi kuin normaalijäsenyys.

2. Muista, että työntekoa koskeva lainsäädäntö on pakottavaa lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei millään sopimuksella voida sopia lakia huonommista työehdoista. Työsopimuslain 2. luvun 10§ mukaan työstä on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka.  Saman lain 10. luvussa säädetään kohtuuttomista sopimusehdoista.

3. Ilmaista työtä ei kannata tehdä. Pidä kirjaa työsuorituksistasi, esimerkiksi myymiesi tuotteiden määrästä. Näin pystyt perustelemaan vaatimuksesi, jos työnantaja maksaa liian vähän. Kirjaa ylös, mitä myit ja milloin.

4. Jos epäselvyyksiä ilmenee, toimi. Ensinnäkin kysy, miksi palkka on mitä on. Vaadi työnantajalta perusteluja leikkaukselleen. Jos muutosta ei tapahdu, riitauta asia (mutta älä riitele). Apua ja neuvoja  saat työsuojelupiiristä, ammattiliitosta ja oikeusaputoimistosta.

 

Pohjoismainen identiteetti ja suomi

Kuopion yliopistossa pidettiin tänään ruotsin opiskelijoille pakollinen Ruotsi-seminaari. Paikalla oli Hanasaaren ruotsalaiskulttuurikeskuksesta pari skoonelaista. He esittelivät meille Ruotsin tasa-arvoa, monikulttuurisuutta ja iänikuista vertailua suomalaisten hiljaisuudesta ja ruotsalaisten puheliaisuudesta. Seminaarin loppuvaiheessa salissa kiersi nippu Svenskanu-esitteitä. Kyseessä oli siis puhdas indoktrinaatioistunto, jossa ei ollut sijaa keskustelulle. Ruotsin taitoamme tarvittiin siis lähinnä informaation omaksumiseen, ei aktiiviseen käyttöön.

Pohjoismaisuudestakin tuli puhetta. Esille tuli termi, joka muistaakseni oli “skandigration” tai jotain sinne päin. Mielenkiintoista onkin, että pohjoismaisuus on suomalaiselle sama kuin ruotsalaisuus. Ruotsia tarvitaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Koskaan ei muisteta, tiedetä tai mainita sitä, että suomea on puhuttu aina Pohjoismaissa. Suomi ei todellakaan ole mikään 1950-luvulta eteenpäin peräisin oleva maahanmuuttajakieli. Vuonna 1809 tapahtunut Suomen eroaminen Ruotsista jätti Pohjois-Ruotsiin suomenkielisen väestön. Nämä ihmiset eivät ole maahanmuuttajia. Tänä päivänä alueella puhuttua suomen pohjoismurretta kutsutaan meänkieleksi tai tornionlaaksonsuomeksi. Tämä kieli on sanaston ruotsalaistumisesta huolimatta suomea eikä sen vaikeammin ymmärrettävää kuin mikään muukaan suomen murre.

Keski-Ruotsissa ja Keski-Norjassa asui 1580-luvulta alkaen niin sanottuja metsäsuomalaisia (skogsfinnar). Usein väitetään, että nämä henkilöt olivat savolaisia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajista puhuminen on virheellistä, koska nykyinen Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Kyseessä oli siis maansisäinen muuttoliike, aivan samoin, kuin jos nykyään Pohjanmaan ruotsalainen muuttaisi jostain kumman syystä Kuopioon. Lisäksi valtioiden väliset rajat eivät olleet yhtä tarkkoja kuin nykyään, joten suomalaisia asui myös Norjan puolella. Suomi on siis Norjassakin vanha kieli. Lisäksi Pohjois-Norjaan muutti 1700-luvulta alkaen väestöä Pohjois-Suomesta. Tätä väestöä kutsutaan nykyään kveeneiksi.

Huomattava on myös suomalaisten rooli Pohjoismaitten ja etenkin Ruotsin historiassa. Olemme joutuneet sotimaan Ruotsin sodissa. Kun Suomi taisteli olemassaolostaan Neuvostoliittoa vastaan, suojasimme samalla Ruotsia. Me olemme olleet kautta historian erittäin hyödyllinen puskurikansa ruotsalaisille.

Edellä olevan perusteella lienee selvää, että suomalaisuus on osa pohjoismaisuutta. Norjan ja etenkin Ruotsin alueella on käytännössä aina puhuttu suomea ja suomi on ollut osa alueellista kulttuuria aivan samoin kuin ruotsi itsenäisessä Suomessa. Tosiasia on vain se, että suomea ei ole koskaan arvostettu samalla lailla kuin ruotsia Suomessa.

Historiasta tiedämme, että varsinkin ruotsalaiset niin Suomessa kuin Ruotsissa ovat suhtautuneet halveksivasti suomalaisuuteen. Metsäsuomalaisia vainottiin ja Pohjois-Ruotsissa kiellettiin rangaistuksin suomen puhuminen kouluissa vuoteen 1957 asti. Suomenruotsalaiset puolestaan perustivat identiteettinsä hyvin vahvasti ajatukselle erirotuisuudesta viime vuosisadan taitteessa. Norjassa nykyään kveeneiksi kutsuttuihin suomalaisiin kohdistettiin vahvoja norjalaistamistoimia, muun muassa nimet piti norjalaistaa.

Me suomalaiset olemme kieltämättä maan hiljaisia. Meillä ei ole kuitenkaan mitään syytä hävetä itseämme, ja yksi asia, mistä meidän kannattaa ottaa oppia suomenruotsalaisista on oman etnisen identiteetin esilläpito. Meidän ei tarvitse hyväksyä väitettä, että ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen. Ruotsin kieli voi toki kuulua yksittäisen suomenmaalaisen identiteettiin, mutta suomalaisuuteen se ei kuulu. Meillä on historialliset perusteet vaatia suomen kielelle asemaa pohjoismaisessa käytössä, eikä meidän tarvitse hyväksyä ajatusta, että muilla on oikeus helppoon kommunikaatioon omalla kielellään, mutta meidän täytyy nähdä ylimääräistä vaivaa käyttäessämme itsellemme vierasta kieltä ruotsia.

Mikäli suomen kielelle ei ole sijaa pohjoismaisessa yhteistyössä, on meidän mielestäni syytä miettiä, kannattaisiko Ruotsin sijaan avata uusia ovia. Ainakaan minulle ei kelpaa vanhan mallinen pohjoismaisuus ilman suomea.

Kännissä töihin? Jo vain!

Helsingin Sanomissa kerrottiin 9.9., että kännissä päivystänyttä poliisipäällikköä vastaan ei nosteta syytettä. Teko on kuulemma vähäinen, kun poliisipäällikkö oli luullut vuoronsa alkavan klo 16.15 ja puolenpäivän maissa veressä oli alkoholia 1,7 promillea. Vuoro olikin alkanut jonkin työnjohdollisen kikkailun vuoksi jo klo 8.00.

Farmasiaa opiskelevana neitipetterinä olen minäkin oppinut jotakin alkoholin vaikutuksesta elimistössä, ihan myös akateemistieteellisessä mielessä. Alkoholin poistuminen elimistöstä noudattaa nollannen kertaluvun kinetiikkaa. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että alkoholi poistuu elimistöstä vakionopeudella riippumatta siitä, paljonko alkoholia on nautittu. Käyttämämme Farmakologia ja toksikologia -niminen kirja ilmoittaa alkoholin poistumisnopeudeksi 7 g tunnissa. Kyseinen poliisipäällikkö on ollut varsin jurrissa edellisenä iltana, kun seuraavana päivänä puolenpäivän aikaan päällä oli 1,7 promillen känni. Kukaan ihminen on tuskin niin nopea metaboloija, että saa verensä alkoholipitoisuuden tippumaan 1,7:stä nollaan vajaassa viidessä tunnissa. Näin ollen apulaispoliisipäällikön luulopuheet vuoronsa alkamisesta voi jättää omaan arvoonsa, koska kyseinen komisarjus olisi joka tapauksessa ollut kekkulitilassa silloinkin, jos vuoro olisi alkanut klo 16.15.

Syyttäjä oli sitä mieltä, että laillisuusperiaatteen  mukaan syyttäminen olisi ollut vaikeaa. Ymmärtääkseni virkatoimia on lainkin mukaan toimitettava selvin päin, joten missä se vaikeus on? Jos kyseiselle poliisille olisi tullut tehtävään lähtö ja hän olisi siirtynyt paikalle autolla, olisi hän ollut kirkkaasti kännissä ajaessaan autoa. Näin ollen en ymmärrä, millä perusteella syytettä ei nostettu. Kyllä johtotason poliisin pitää ammatillisenkin kokemuksensa perusteella tietää, että alkoholia voi olla veressä paljonkin, vaikka henkilö ei törpöttelyä seuraavana päivänä kokisikaan olevansa päissään. Näitä vesiselviä rattijuoppojahan pakkaa jäämään kiinni aina juhlakausia seuraavina päivinä.

Minun mielestäni tässä on kyse ainoastaan valikoivasta laintulkinnasta. Ei haluta hirvikaverille ikävyyksiä. Julkista valtaa käyttävä lainvalvoja oli töissä päissään ja sillä sipuli. Kuitenkaan asiasta ei seuraa mitään. Toki mieleeni nousee kysymys, onko meillä maassamme enemmänkin kännissä työskenteleviä poliiseja. Kun lukee Eduskunnan oikeusasiamiehen sivuja, mieleen tulee onko kantelunalaiseen toimintaan ollut vaikuttamassa poliisimiehen fysiologinen tila.

Kyse on myöskin oikeustajusta. Ollessani junasiivoojana Helsingissä 2003 meillä oli nollatoleranssi, kuten aivan oikein onkin, kun kyseessä on kohtuullisen riskialtis ympäristö. Sama on muissakin toimeenkuvissa. Siksi onkin kohtuullista, että lainvalvoja noudattaa itsekin lakia.

Es lebe die Meinungsfreiheit!

Huomenna on se päivä, jolloin Jussi Halla-aho mitä todennäköisimmin tullaan tuomitsemaan. Syyttäjä on vaatinut vankeustuomiota tai tuntuvaa sakkorangaistusta. Syytteen perustana on tämä kirjoitus.

Tuomio on mielestäni ainakin 95 %:n varma, koska muuten syyttäjä menettäisi kasvonsa. Halla-ahoa on jahdattu kunnallisvaalivoitosta asti, eikä hän nauti samoista oikeuksista kuin muut kansalaiset. Halla-aho on valittanut asiattomasta kirjoittelusta Julkisen sanan neuvostoon ja tehnyt rikosilmoituksen törkeästä kunnianloukkauksesta. Kumpikaan tapaus ei johtanut mihinkään. Julkisen sanan neuvosto ei ottanut kantelua käsittelyyn ja syyttäjä puolestaan keskeytti YLEä koskevan kunnianloukkausjutun tutkinnan, koska syyttäjän mukaan näyttöä rikoksesta ei ole, vaikka tutkinta vietäisiin loppuun.

Länsimaisessa oikeusprosessissa epäillyn henkilön epäillään tehneen jonkin rikollisen teon. Epäilylle on oltava näyttöä, jonka poliisi hankkii tutkinnallaan. Oikeudessa katsotaan, onko näyttö pitävä. Ensin teko, sitten tutkimus, lopuksi tuomio. Halla-ahon tapauksessa ensin tuli epäily, jota ei kuitenkaan mitenkään tarkemmin kuvailtu. Tämän jälkeen sitten alettiin etsiä epäilyyn sopivaa tekoa. Kun sopiva teko löytyi, nostettiin syyte. Mielenkiintoista, ettei rikostutkinnan aloittamiseen tarvittu mitään Halla-ahon kirjoitusta, jonka pohjalta olisi ollut syytä aloittaa rikostutkinta. No, eipä se niin merkillistä ole, onhan kyseessä loukkaus monikulttuurisuutta vastaan.

Lapsen pieksäminen on laitonta mutta sallittua

Tämä on on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen viesti, kun hän ei nostanut syytettä 7- ja 9-vuotiaita lapsiaan pahoinpidelleitä vanhempia vastaan. Koiran talutusremmin käyttö oli kuulemma symbolista. Virallisen syytteen alaisesta lapsen pahoinpitelystä ei kuulemma tarvitse nostaa syytettä joka jumalan kerta.

Lapsen pahoinpitely on yhtä lailla rangaistavaa kuin aikuisenkin. Mielenkiintoista, ettei jutun alkuperäisen syyttään lisäksi edes apulaisvaltakunnansyyttäjäkään nostanut syytettä, vaikka näyttö oli selvä.

Mieleen tulee, että miten monikulttuuriasioissa aktiivinen Kalske perustelee sen, että maahanmuuton kritisoinnista ja uskonrauhan loukkaamisesta (eli tosiasiassa islamin arvostelusta) syytteet nousee mutta lapseen kohdistuvasta väkivallasta ei? En voi välttyä ajatukselta, että tässä on jonkinlainen mokutus taustalla. Ilmeisesti erinäisissä maahanmuuttajaryhmissä lapsiin kohdistuva symbolinen toiminta on tavallista, ja halutaan estää tilanteet, joissa jouduttaisiin lain oikeutuksella puuttumaan kulttuuriin ja sen ilmenemismuotoihin.

Onko kannabiksen käyttö yhteiskunnan asia?

Luin parisen viikkoa sitten eri lehdistä, että poliisin sakotuskynnys vaihtelee eri puolilla Suomea kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta. Mielenkiintoinen tilanne, että teon tosiasiallinen tuomittavuus (poliisin sakotus) riippuu laista riippumatta siitä, missä päin maata satutaan pössyttelemään.

Minulle henkilökohtaisesti on aivan sama, mitä kukin aivoilleen tekee. Aivan sama, vaikka jollakin pyörii THC-molekyyli synapsissa niinkuin… no, molekyyli synapsissa. Niin kauan, kun ei muita vahingoiteta, saa tehdä mitä vain. Huumeidenkäyttö nähdään uhrittomana rikoksena, eivätkä vaihtoehtoihmiset koe tekevänsä mitään väärää.

Tosiasiassa huumeiden käyttö ei ole pelkästään käyttäjän asia. Se vaikuttaa myös yhteiskuntaan ja sitä kautta muihin ihmisiin. Kaikista pahinta on, että huumeidenkäytölle altistuvat lapset eivät välttämättä pysty ymmärtämään kannabiksen käytön haittoja. Esimerkki tavasta, jonka perusteella vapaa kannabiksen käyttö aiheuttaa haittoja muille.

1. Kun kannabis on vapaata, sen käyttö ei enää ole niin salaista.
2. Avoimen käytön lisääntyessä saatavuus helpottuu.
3. Saatavuuden helpottuessa nuoriso käyttää sitä todennäköisemmin ja helpommin.
4. Nuorison käyttäessä haitat nuorta itseään kohtaan kasvavat, koska elimistö kehittyy.
5. Terveyshaittojen lisääntyessä terveydenhuolto kuormittuu.
6. Terveydenhuollon kuormittuessa nousevat kustannukset ja verot, eli “Bang for the buck” -suhde huononee.
7. Huumesairaat eivät kykene järkevään toimintaan. Lisää kustannuksia.

Meillä on aivan tarpeeksi ryyppääviä teinejä, jotka syräytyvät. Alkoholin saanti on varsin helppoa nuorisolle. Niin kauan, kun meillä on maassamme merkittävä alkoholiongelma (kaikkea ei toki voi ehkäistä), on vastuutonta vapauttaa kannabis aiheuttamaan lisäongelmia alkoholin rinnalle. Siksi en kannata kannabiksen vapauttamista.

Miten turvataan ruotsinkieliset palvelut?

Koska olen humaani suomalainen, olen tullut tätäkin asiaa miettineeksi. Jos meikäläinen saa käteensä Hufvudstadsbladetin tai vastaavan julkaisun, niin ihme on, jos siellä ei joku etniseltä taustaltaan ruotsalainen suomenmaalainen eli suomenruotsalainen valita siitä, että taksikuski/lähihoitaja/autonasentaja/ym. ei palvellut ruotsiksi.

Suomenruotsalainen ratkaisu asiaan oli vuonna 2004 voimaan tullut kielilaki, joka käytännössä tarkoittaa lisää pakkoruotsia meille suomalaisille. No, laki on toiminut käytännössä yhtä hyvin kuin  läntisten heimoveljiensä ratkaisut ilmailun alalla.

Siksipä esitänkin muutaman toimivan ratkaisun:

1. Ei enää ajatella, että on finniammatteja ja svenska-ammatteja. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa Ruotsalaisen Suomen Kansankäräjät eli Folktinget markkinoi lähihoitajan hommia ja muita suorittavan työn ammatteja perinteisen ekonomi-juristipolun sijaan. Kun vanhakantainen suomenruotsalaisen elämänkaari on mallia Norsen-Hanken-Handelsbanken, on se uudessa mallissa yrkeskolan-ärligt arbete. Kun suomenruotsalainen palvelee toista suomenruotsalaista vaikkapa Vaasassa, on palvelun kielellinen laatu taattu. Eihän Lievestuoreellakaan ole satoja suomenruotsalaisia hoitajia hoitamassa suomalaisia.
2. Hätänumeron toimivuus on tärkeä. Siksipä ruotsalaista palvelua kaipaaville voitaisiin laittaa ihan oma hätänumero. Se voisi olla vaikkapa 116, joka suomenruotsalaisen on helppo muistaa siitä, että toisinpäin tai amerikkalaisittain luettuna se on sama kuin Astrid Thorsin syntymäpäivä.
3. Lopetetaan jo se pakkoruotsi. Motivoitunut suomalainen ruotsinopiskelija palvelee todennäköisesti paremmin ruotsiksi.

Puolustuspuhe Eveline Fadayelin puolesta

Turvapaikkaturisteihin myönteisesti suhtautunut ruotsalaisministerimme Thors on ottanut tiukan linjan, kun kyseessä on aito humanitaarinen maahanmuuttaja. Kannatan egyptiläisen Eveline Fadayelin oikeutta jäädä Suomeen seuraavista syistä:

1. Fadayel on kristitty. Islamilaisessa Egyptissä kristityt ovat ahdistettu vähemmistö. Fadayelin elinolot olisivat todella huonot islamilaisessa Egyptissä. Hän ei aiheuta myöskään uskonnollisia erityistarpeita.

2. Fadayelillä on julkisuudesta saamani käsityksen mukaan vahvat perhesuhteet Suomeen ja perhe on lupautunut huolehtimaan hänestä. Perhe on hyvin integroitunut kristitty perhe.

3. Fadayel on iäkäs. Hän tuskin elää kovin vanhaksi eikä tule kuormittamaan maamme hyvinvointia, toisin kuin passinsa hukkaajat. On kohtuullista, että hän saa elää viimeiset vuotensa rauhassa.

Miksi olla kiinnostunut politiikasta?

Usein moni ihminen, varsinkin nuori, on sitä mieltä, että politiikka on paskaa ja muutenkin epäkiinnostavaa. Politiikka nähdään limaisten ukkojen kähmintänä (mitä se aika usein kyllä onkin). Lisäksi politiikka nähdään korruptoituneena järjestelmänä, jossa omalla panoksella ei ole virkaa eikä mikään kuitenkaan muutu. Jussi Halla-aho on kirjoittanut EU-politiikasta tässä.

Meillä Suomessa (ja myös EU:ssa periaatteessa) on voimassa edustuksellinen demokratia. Se tarkoittaa sitä, että vaaleissa valitaan ne, jotka pääsevät suurta palkkaa ja muita etuja vastaan päättämään meidän asioista. Edustajat ovat pätkätyöläisiä, joilla on poikkeuksellisen hyvät edut. Edustajat ovat sinulla töissä. Kannattaa katsoa, miten runsaspalkkaiset alaiset työskentelevät. Se onnistuu seuraamalla politiikkaa, eli sitä, mitä sinunkin verovaroistasi maksamat edustajat tekevät.

Perussuomalaisten vastavoimat

Ruotsalainen kansanpuolue ja Vihreät ovat ilmoittautuneet Perussuomalaisten vastavoimiksi EU-vaaleihin. Tapetilla on erityisesti maahanmuuttopolitiikka. Cronbergin  mielestä ei saa tehdä eroa ulkomaalaisen professorin ja humanitaarisen maahanmuuttajan välillä. Aikookohan Vihreät tämän politiikan mukaisesti tarjota proffalle täyden palvelun majoituksen pakolaiskeskuksessa vai laittaa humanitaarisen, mahdollisesti kouluttamattomalle humamamulle proffan viran jostakin yliopistosta?

Ruotsalainen kansanpuolue, jonka nimi tarkoittaa käytännössä samaa kuin Ofinländska bättrefolkpartiet, julistautui Perussuomalaisten vastavoimaksi. Tämä ei tarkkaan ottaen ole edes uutinen, vaan tarkennus. Suomalaisten vastavoimahan Rkp onkin ollut ansiokkaasti jo vuodesta 1906. Puolueen nimi velvoittaa. HS 16.5.: “Rkp ei koskaan käytä perustavia käsityksiä ihmisten samanarvoisuudesta tai kanssaihmisten humanitääristä hätää pelinappuloina saadakseen etua poliittisessa pelissä”. Kyllä käyttää. Koko kielipolitiikka kaikenlaisine koulutuskiintiöineen on tätä. Miksi Ahvenanmaalla ei ole pakolaiskeskuksia? Rkp jakaa edelleen henkisen isänsä Axel Olof Freudenthalin mukaan nimettyä mitalia ansiokkaasta työstä ruotsalaisuuden edistämiseksi. Freukkahan käytännössä piti suomalaisia ruotsalaisia alempana rotuna. Tämä ei tietenkään ole rasismia ruotsalaisten mielestä.

Lisäksi puolue lähti ovelaan taktikointiin homoseksuaalien ulkoisen adoption suhteen. Pelätään, että ääniä saattaa mennä Pohjanmaalla. Siis siellä, missä kyseisen puolueen kovin alue on. Ei hätää, Helsinki pelastaa, onhan Rkp liberaali puolue. Että näin.