Muslimien uimahallivuorot eivät laittomia

Apulaisoikeusasiamies on tullut siihen tulokseen, että maahanmuuttajanaisten uimahallivuorot eivät ole laittomia. Nämä vuorot mahdollistavat uinnin opettelun ja integroitumisen. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tämä on positiivista erityiskohtelua, joka on sallittua.

Tarkastellaanpa vähän näitä uimahallivuoroja. Ne on olemassa siksi, että musliminaisetkin pääsisivät uimaan. Se, miksi musliminaiset eivät voi uida muiden kanssa normaalisti, ei johdu yhteiskunnan rakenteista, jotka laittaisivat musliminaiset huonompaan asemaan ja estäisivät heitä uimasta. Se johtuu siitä, että he eivät itse halua uida muunuskoisten ja miesten kanssa.

Tehdäänpä analogia (qiyas): Englannista peräisin oleva skinheaduusnatsiryhmittymä on sitä mieltä, että he haluavat uida aatteensa mukaisesti rotupuhtaassa seurassa. Niinpä he vaativat, että heidän on saatava oma uimahallivuoro, jonne muilla ei tällöin ole asiaa. Järjestyisikö vuoro? Perustelisiko apulaisoikeusasiamies sitä, että skinheadeilla ei olisi mahdollisuutta uida muuten?

Vastaavuudet:

uusnatsismi <=>  islam

uusnatsit <=> musliminaiset

alemmat rodut <=>  uskottomat, kufaar

arjalaiset > sekarotuiset yms. <=> muslimit > uskottomat

On varmaa, että uusnatseille ei vuoroa järjestyisi. Ideologia, joka perustuu muiden arvojärjestykseen laittamiseen, ei olisi hyväksyttävä syy saada positiivista erityiskohtelua. Näin kuitenkin asia on, kun uusnatsismin tilalla on islam. Musliminaiset eivät halua näyttää ‘awraansa eli navan ja polvien välistä aluetta vääräuskoisille eli kääfir-naisille. Kääfir-naisia taas musliminaisten läsnäolo ei haittaa. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä on oikein, että tälläistä omasta halusta ja arvomaailmasta johtuvaa erottautumista tuetaan, kun syynä on ideologia, jossa yhtenä elementtinä on jumalkäsitys. Miten tämä tukee kotoutumista, jäi päätöksestä epäselväksi.

Mainoksista loukkaantuvat bussikuskit

Helsingin Sanomat kertoo tänään 14.6. sivulla A11, että linja-autojen kylkiin tulevat vapaa-ajattelijoiden mainokset loukkaavat muslimikuljettajia. Onneksi joukossa on myös yksi järjen ääni, Muharrem Kartal. Aiheesta on HS:n keskustelussa satoja viestejä.

Jokainenhan voi loukkaantua mistä vain. Bussien kyljissä on ollut vähäpukeista naista, evankelis-luterilaisen kirkon armomainontaa ja rkp:n vaalimainoksia. Tuskinpa bussikuskeilta on kysytty mitään siitä, loukkaavatko nämä mainokset heitä. Onko esimerkiksi suomalaisen pakko ajaa bussia, jossa mainostetaan rkp:tä?

Meillä yliopistossa on muslimeja ja kristittyjä. Muslimit varsinkin tuovat uskoaan esille hyvin näkyvästi pukeutumisellaan. Minulle ei kuitenkaan ole tullut mieleen loukkaantua siitä, että joku julistaa pukeutumisellaan uskontoa ja ideologiaa, jonka mukaan minut, Kirjan kansoihin kuulumattoman ei-muslimin agnostikon, saa tappaa islamilaisessa yhteiskunnassa.

Jussi K. Niemelä ehdottaa, että vakaumukselliset  kuskit voisivat työvuorojärjestelyin ajaa autoa, jossa ei ole mainoksia. Olisiko Jussi K. Niemelä myös valmis vaatimaan islamilaisen vaatetuksen kieltoa työpaikoilla ja esimerkiksi palveluammateissa? Voihan olla, että musliminaisen huivi loukkaa vaikkapa vakaumuksellista kristittyä. Kristittyjen tunteista ei Niemelä tai vapaa-ajattelijoiden liitto ole takuulla huolissaan pätkän vertaa.

Nyt HKL ei saa antaa periksi. Maksettujen mainosten on saatava näkyä. Osa työntekijöistä on uhannut tärvellä mainokset. Näihin tapauksiin on suhtauduttava lain mukaan.

Pieni uutinen Mullikassa

Tämän päivän (10.6.) Savon Sanomista sivulta 9 sattui silmääni uutinen, jonka mukaan Norjan Drammenissa poliisi on pidättänyt lapsia hakanneen koraanikoulun opettajaimaamin. Poliisi oli kuulemma saanut pahoinpitelyistä vihjeitä, mutta ei ollut puuttunut asiaan. Ai miksikö? No siksi, ettei vaan etnisten norjalaisten ja muslimien välit tulehdu.

Eikö olekin mielenkiintoista, että poliittinen korrektius ja nimeltämainitsemattoman vähemmistön nöyristely johtaa siihen, ettei poliisi hoida hommiaan? Jos mellakoita olisi ilmennyt, olisi niihin pitänyt tietenkin puuttua. Se, että lapset joutuivat väkivallan kohteiksi, ei saanut viranomaisia toimimaan.

Nyt on meillä Suomessa valveuduttava siihen, ettei poliittinen korrektius ja nimeltämainitsemattoman uskonnon kannattajien toimet estä laillisten oikeuksien toteutumista. Meillä saa jo esimerkiksi leikellä poikalapsen vehkeitä, vaikka kesällä 2008 puuhattiin kovasti lakia, joka olisi sallinut kyseiset rituaalisilpomiset. Suomessa ei saa heikentää lapsen, eikä kenenkään muiden oikeuksia minkään mellakoinnin pelossa.

Kannatuspuheenvuoro

Ne teistä, hyvät lukijani, jotka ette ole vielä äänestäneet, annan vinkin.

EU-parlamentissahan ei ole Suomi-puoluetta, vaan siellä ryhmittäydytään poliittisen kannan mukaan.

Minun ehdokkaani näissä vaaleissa on kotkalainen, numerolla 201 kilpaileva Freddy van Wonterghem. Freddy on alunperin lähtöisin Belgiasta ja puhuu sujuvasti suomea, flaamia, ranskaa, saksaa ja englantia. Mies tuntee Brysselin kulmat. Kielitaitoisena hän pystyy touhuamaan istuntosalin lisäksi myös kabineteissa ja käytävillä. Lisäksi hänen EU-vaaliteemansa ovat selkeitä.

Freddyä kannatan ja äänestin, koska olen samaa mieltä hänen kanssaan. Uskon mieheen ja hänen sanaansa. Hyvää tuotetta ei kuitenkaan tarvitse ylenmäärin mainostaa. Klikkaa Freddy van Wonterghemin linkkiä tuosta vasemmalta ja katso itse. Ja muista numero 201.

Miksi olla kiinnostunut politiikasta?

Usein moni ihminen, varsinkin nuori, on sitä mieltä, että politiikka on paskaa ja muutenkin epäkiinnostavaa. Politiikka nähdään limaisten ukkojen kähmintänä (mitä se aika usein kyllä onkin). Lisäksi politiikka nähdään korruptoituneena järjestelmänä, jossa omalla panoksella ei ole virkaa eikä mikään kuitenkaan muutu. Jussi Halla-aho on kirjoittanut EU-politiikasta tässä.

Meillä Suomessa (ja myös EU:ssa periaatteessa) on voimassa edustuksellinen demokratia. Se tarkoittaa sitä, että vaaleissa valitaan ne, jotka pääsevät suurta palkkaa ja muita etuja vastaan päättämään meidän asioista. Edustajat ovat pätkätyöläisiä, joilla on poikkeuksellisen hyvät edut. Edustajat ovat sinulla töissä. Kannattaa katsoa, miten runsaspalkkaiset alaiset työskentelevät. Se onnistuu seuraamalla politiikkaa, eli sitä, mitä sinunkin verovaroistasi maksamat edustajat tekevät.